Torstain lomalentelyt - Nyt se on voittajafiilis

Tulipa sitten tänään käytyä paukuttamassa yhdeksästä akusta virrat taivaalle. Ilma oli hieno, tuuli tasainen ja jännitys alussa korkealla. Tällä kertaa oli tarkoitus treenailla nokka itseä kohti leijuttamista sekä omaan suuntaan käännöksiä.
Ensimmäinen akku kului puoliksi säätöjä hakiessa ja kun ne olivat löytyneet, niin ei muuta kuin innolla lentämään. Kopteri karkasi taas suurille nopeuksille ja parin kaarron ja täpärän tilanteen jälkeen oli pakko rauhoittaa tilanetta ja käsien tärinää palaamalla leijuntaan. Siinä sitten rauhoittuessa kiepautin nokan omaan suuntaan ja kas, siinä se kopteri oli edelleen melkein hanskassa. Kyllähän tuo vielä vaelsi suutaan jos toiseenkin, mutta silti se pysyi hallinnassa.
Seuraavien akkujen aikana tulikin sitten iloittua tuosta kopterin hallinnasta niin, että kopteria piti pyörittää kokoajan johonkin suuntaan. Nyt kun itseenpäin leijutuksen jännitys kynnys oli ylitety, niin seuraavaksi kokeilin omaan suuntaan kääntymistä. Ensin hitaasti ja vähitellen nopeutta lisäten. Muutama paha notkahdus taivalla nähtiin, mutta niistäkin huolimatta kopteri pysyi ehjänä.
Lopulta käännöksetkin alkoivat sujua paremmin ja pääsin keskittymään käännöksien sulavuuden sekä korkeuden säilyttämisen harjoitteluun. Kaikenkaikkiaan fiilis on loistava. Tuntuu, että nyt peruslennon pahimmat kompastuskivet on nyt ylitetty, kopterin hallinta alkaa löytymään ja kolarointi maapallon kanssa on toivottavasti aina vain harvinaisempi tapahtuma. Ei muuta kuin huomenna uudestaan. Toivottavasti vain ylpeys ei tässäkin asiassa käy lankeamuksen edellä. :-)