Talvi tulee...

Pitkästä aikaa blogin ääressä. Extra 300:nen on hiottu mukavaan lentokuntoon. Jotakin pientä tuossa välissä ehti kuitenkin tapahtua. Laskutelineet irtosivat hieman liian kovassa laskussa ja moottori paloi ilmassa moottorin kiinnityksen pettämisen ja moottorin jumiutumisen vuoksi. Kun näistä selvittiin ja 13x6.5 potkuri antoi jo mukavasti vauhtia koneelle, niin kabiinin kiinnitys ei enää jaksanut pitää kabiinia paikallaan vaan se irtosi ilmassa aina kun antoi koneelle hieman enemmän vauhtia. Näistä vaivoista päästiin eroon vahvistamalla laskutelineen kiinnitystä ja runkoa laskutelineen kohdalta, vaihtamalla uusi moottori ja varmistamalla tällä kertaa myös ne pienet ruuvit ruuvilukitteellla (joka edellisellä kerralla oli unohtunut) sekä lisäämällä toinen magneettipari kabiiniin. Nyt konetta olisi ihan kiva lennättää, jos vain aurinkoa riittäisi.

Air Combat kisat Pinsiössä

Pinsiössä kisailtiin kesäkuussa ilmojen herruudesta. Tässä pieni kooste kilpailusta.

Extra 300

Tyynet kesäillat houkuttivat hankkimaan kopterin kaveriksi lennokin. Päädyin tilaamaan Vertican Hobbysta 120cm kv:n Extra 300 koneen. Kone oli ns. PNP, eli kaikki tarvittavat sähköt ja osat tulivat koneen mukana, lukuunottamatta vastaanotinta ja akkua.
Koneeseen suositellaan 3-4s 1800-2200mAh akkua. Muutaman testilennon perusteella näistä vaihtoehdoista parhaimmalta vaikuttaisi 4s 2200mAh akku. 3s:ällä kone on liian alitehoinen taitolentoon.

Akun aukko oli tehtaalla tehty 3s akuille sopivaksi ja siten siis liian ahtaaksi 4s akulle. Leikkasin muovisen akun pidikkeen pitkittäin halki ja liimasin paikalleen hieman leveämpänä. Samalla laitoin tarranauhat, jotta akun sai kiinnitettyä paikalleen.








Koneen mukana tulleet työntökangot olivat perinteistä ohutta rautalankaa. Laitoin tilalle vähän paksummat ja jäykemmät työntötangot.



















Tässä koneessa oli tehtaalla unohtunut laskeutumistelineen kiinnike rungon toiselta puolelta. En jaksanut lähettää runkoa taikaisin, vaan askartelin kiinnikkeen itse ja sovin myyjän kanssa, että saan heiltä isommat pyörät koneeseen askartelun vaivanpalkaksi.

Akkujen lataussysteemien päivitys

Tähän mennessä olen lataillut kopterin ja lennokinakut irrallisesta autonakusta. 600 kopteriin siirtyminen lisäsi kuitenkin sähkön kulutusta aika reippaasti verrattuna 450 kopteriin. Täyteen ladatusta 60mAh lyijyakusta sai ladattua kaksi paria 600 akkuja täyteen kunhan malttoi latailla 6A virralla. Lopulta kyllästyin liian vähäisiin latausmääriin ja hitaaseen latausaikaan.

Päätin ostaa aggregaatin, jotta kentällä lataaminen helpottuisi. Harkitsin hetken Kiporín 1.7kW laitetta, mutta aggregaatin 22kg paino sekä iso koko kerrostalosäilytykseen saivat valinnan kallistumaan Bauhaussin 900w invertteriin. Kone on vielä sisäänajossa ja on toiminut toistaiseksi hyvin. Ainakin sen jälkeen kun unohti käyttöohjeen ohjeistukset ja uskoi koneen kyljessä olleita ohjeita vipustimien asennoista.

Generaattorin myötä tuli tarve saada latauskalusto kätevästi  mukaan kentälle. Askartelin sitten laturille ja virtalähteelle oman laukkunsa. Tämän olisi voinut askarrella aikaisemminkin. Sen verran kätevä tuo laukku on kotonakin lataillessa.

Vinkki MCPX:n värinä ongelmaan

Bongasin YouTubesta vinkin jonka avulla pitäisi päästä eroon koneen värinöistä. Täytyy kokeilla joku päivä tätä.

Kopterisanastoa.

RC-kopterit tuntuvat sisältävän paljon "ammattisanastoa" ja tämän takia aloittelijan voi olla välillä hankala ymmärtää kopterismiesten (ja miksei myös naisten) puhetta. Päätin siis kasata pienen sanaston helpottamaan tätä kielimuuria. Jos haluat lisää selityksiä tai seassa on mielestäsi väärä tai huono selitys, niin jätä kommetti. Korjailen ja täydentelen tätä silloin tällöin.

• 3GX - FBL-gyro
• 450 - Sähkökopterien kokoluokka. Päälavan pituus 325mm.
• 50 - Viitataan yleensä kopterin polttomoottorin kokoon -> kopterin kokoon. Päälavan pituus 600mm.
• 500 - Sähkökopterien kokoluokka. Päälavan pituus 425mm.
• 550 - Sähkökopterien kokoluokka. Päälavan pituus 520mm.
• 600 - (Sähkö)kopterien kokoluokka. Päälavan pituus 600mm.
• 700 - (Sähkö)kopterien kokoluokka. Päälavan pituus 700mm.
• 90 - Viitataan yleensä kopterin polttomoottorin kokoon -> kopterin kokoon. Päälavan pituus 700mm.
• BEC - Battery eliminator circuit. Sähköpiiri, joka muuttaa akun jännitteen vastaanottimelle sopivaksi.
• Canopy - Koppa, kuomu.
• Dualrate - Asetus radiossa, joka pienentää servon liikealuetta. 
• Expo - Exponential
• Exponential - Asetus radiossa, jolla voidaan lisätä tai vähentää ohjaustikun herkkyyttää liikuttaa servoa. Ei vaikuta servon kokonaisliikealueeseen.
• FBL - FBL-gyro, vakauttaa kopteria, joissa ei ole mekaanista flybar vakautusta.
• FBL - Flybarless. Vakaajatangoton / kärpästangoton helikopteri.
• Flybar -  Vakaajatanko. Kopterin nupin osa. Vakauttaa helikopteria.
• Flybar baddle - Vakaajatangon lapa.
• Flybar cage - Osa nupin mekaniikka, joka vakauttaa kopteria
• Gain - Viitataan yleensä perägyron gainiin. Liikaa geiniä, niin perä vägää, liian vähän geiniä ja perä vaeltaa, ei pysy paikallaan.
• Gyro - Aparaatti, joka yrittää kovasti pitää kopterin perän paikallaan riippumatta tuulesta ja muista seikoista, joka pyrkii vääntämään perää eri suuntiin.
• Kärpästanko - Katso Flybar.
• Lavanpitimet - Näillä päälavat kiinnittyvät nuppiin
• Mode 2 - Radion ohjaintikkujärjestys joka on vakioitunut Suomeen. Vasen tikku: Ylös-alas-Kaasu/lapakulmat, oikea-vasen - perän ohjaus. Oikea tikku: Ylos-alas - nostaa/laskee koneen nokkaa, oikea-vasen - kallistaa kopteria.
• Nuppi - Kopterin mekaniikka kokonaisuus, johon kuuluvat mm. lavanpitimet, flybar cage, swashplate, pääakseli.
• Päälavat - Lavat joilla helikopteri lentää
• Swashplate - Välittää servojen ohjauksen linkistön kautta päälavoille
• Vägäys - Yleensä liian suuresta gyron gainista johtuva kopterin perän nopea vatkaus edestakaisin. 

jatkuu....

600:sen testilento.

Akut 600:seen kopteriin saapuivat ja pääsin viimein testilennolle. Valitettavasti tuuli on sen verran kovaa ja puuskittaista, että tarkempi säätäminen jäi tekemättä. Lähinnä tuli tarkistettua lapaura ja perän gaini leijuttelussa. Mutta siitäkin huolimatta, nyt on todistettu, että laite lentää. Toivottavasti sunnuntaina olisi tyynempää, jotta pääsisi tosissaan säätämään.

Ilmalaivan lennätystä

Nyt on sitten lennätetty ilmalaivaakin oikein jäähallissa. On se vaan jännä aparaatti.

IR-kuva laturista

Sain käsiini IR-kameran ja olihan se pakko tutkia miten laturi ja johdot lämpenevät. Ja kyllähän ne lämpiävät. 6A virralla johdot olivat n. 30 asteisia ja laturi about 40 asteinen. Kyllähän se tiedossa oli, että laitteet lämpenee kun sähkö liikkuu, mutta... :-)  Akun + napa näyttää lämpiävän enemmän. Mielenkiintoista. Onkohan kontakti huonompi vai lämpiääkö plus puoli muutenkin enemmän?

Messerschmit aka. Mersu Jämä

Kevät ilmojen parantuessa, myös lennokki touhut alkoivat taas kiinnostamaan. Varsinkin kun näin Pinsiössä Teron lennättämän Texanin alkoi lennokki kärpäsen purema taas kutisemaan. Joten ei muuta kuin tonkimaan laatikoita ja katsomaan mitä jänniä osia edellisistä projekteista olisi jäänyt jäljelle.

Kapalevystä ja vanhojen lennokkien osista sytyi Messerschmittin lankku mallinen "scaalakone". Painoa tälle jämä paloista kootulle koneelle kertyi 363g ja kärkiväliä 80cm. Koneesta tuli hieman liian raskas kokoisekseen, mutta kun runko oli kerran jo leikattu, niin samalla sen lento-ominaisuudet nyt testaa.

Ei siis muuta kuin kone reippaasti ilmaan. Aivan yhtä reippaasti tuuli tarttui koneeseen ja alkoi puskemaan sitä omaan suuntaansa. Ensimmäiset hetket taistelin tuulen kanssa saadaksen koneen taas ns. oman tontin puolelle, joka jälkeen pääsi vasta miettimään miten kone lentää. Tuulta ainakin riitti hyvin, sillä lankku siipinen kone nousi vastatuuleen aika jyrkkää vauhtia. Olisikohan kone myös jäänyt hieman takapainoiseksi, sillä korkeusperäsimen ohjaus tuntui olevan riittävä, kun taas siivekkeet jäivät hieman alitehoisiksi. Lopulta tuuli painoi koneen kivikkoon, enkä saanut sitä sieltä enää nätisti pelastettua. Kone mätkähti mahalleen ja runko taittui kahdesta kohtaa.

Mitäpä sitten opimme tästä? Jos jaksan seuraavan version joskus rakennella, niin sähköt pysyvät samana, mutta koneen kärkiväli venyy ainakan 100cm ellei jopa 110cm. Rakennusaineena kapalevy saa nyt jäädä ja tilallle otetaan kevyempi lennokkilevy (taisi olla eristyslevy extrupor nimikkeellä Bauhaussissa). Siiveksi voisi muotoilla joko kFm2:sen tai 3mm lennokkilevystä jopa tehdä taivuttamalla perus siipikaaren muodon. Sivuperästintä voisi kasvattaa ehkä 3-5% ja siivekkeitä ehkä 10%. Voisi myös rakentaa koneelle laatikkorungon.

Keväthangilla

Tästä se alkaa. Kevään lennätyskausi nimittäin. Säät alkavat olla jo sitä luokkaa, että järven jäällä auringon paisteessa on oikein mukava viettää aikaa. +5'C ja miltei pilvetön taivas. Olihan se pakko venyttää ruokatuntia ja käydä ajamassa akkujen elektronit taivaalle.

Valitettavasti kone sai hieman iskua tuossa pari viikkoa sitten ja menetti toisen puolen laskutelineen kun kone päätti sammua ilmassa. Otin sitten loputkin telineen puolikkaista irti ja otin ns. mahalähdön hangesta. Tulipa harjoiteltua pehmeään hankeen ensimmäiset autorotaation yrityksetkin. Tuumasin, että jos kone kaatuu laskussa, niin parempi ettei ole veto päällä roottorissa. Siitä sitten otin ensimmäiset laskut metristä. Hold päälle ja kone alas. Viimesimpiä laskuja treenasin parista metristä pienellä liu'ulla.

Vähitellen alkaa ylösalaisin pyrkimään tuon koneen mieli. Pitää ottaa asialistalle tarkistaa lapakulmat, sillä kovin laiskasti kone kiipeää ylösalaisin ylöspäin. Pehmeän hangen takia uskalsin ottaa myös ensimmäiset takaperin lennätys kokeilut. Puoliympyörä jo onnistuikin, mutta kahdeksikon toiseta päätä yrittäessä aina lähti kone lapasesta (Kuitenkin pelastettavalla tavalla. Vain kerran alkoi jännittämään, että nouseeko kone ylös ennen järven jään kohtaamista). Viimeisen akun ajelin hieman rauhallisemmin viallliseksi epäillyllä akulla. Mitään ongelmaa ei kuitenkaan lennon aikana ilmennyt, joten olisikohan lataus laudassa käynyn niin, että akulla on joskus vain ollut huono kontakti.