Tällä kertaa syksyinen lennätyspäivä sujui Yakkia lennättäen ja kopterilla pystäreitä treenaten. Parin lämmittelyakun jälkeen alkoi tuntumaan, että koneesta loppuu puhti ja säädin toisen lentotilan kaasukäyrän 90%:iin. Kopteri sai ihan uuden elämän verrattuna tuohon 75% perus kaasuun. Lento muuttui vakaammaksi, mutta samalla myös herkemmäksi. Kone myös kiipesi kovin iloisesti taivaalle. Ensimmäisen 90% kaasulla ajetun lennon jälkeen myös akku näytti huomanneen uuden tehovaihteen. Akku alkoi nimittäin pullistella hieman toivottua enemmän. Täytynee näillä perusliikkeillä tiputtaa hieman tuota kaasua ettei ihan tule rääkättyä akkuja loppuun.
Yakin asetukset löytyivät viimeinkin ja silä lentäminen oli kyllä hauskaa. Kone kiipesi todella nätisti pystysuoraan ylöspäin. Silmukatkin onnistuiva vaivattomasti. Vaakakierteet tosin olivat vielä aikamoisia venkautuksia. Hauskuutta rajoitti ikävästi vain yksi akku. Ikävä kyllä tuo laskeutumisen opettelu on kovin hidasta hommaa ja kone tuli taas hieman kyntäen kenttään. Liimailu hommiinhan sitä taas jouduttiin. Mutta ei hätää, eiköhän kone ole taas lentokunnossa parin päivän päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti