keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Koikkarin punainen paroni v.1.0


Koikkarin punainen paroni muotoitui sitten viimeinkin protosta lentäväksi koneeksi. Tutustutaanpa siis koneen rakennusprosessiin. Nähdäksesi koko jutun, klikkaappa alla olevaa lisätietoja linkkiä .



Piirrustukset

Runko
Mitoitukset on piirretty sen mukaan miten itse koin helpoimmaksi mittailla ja piirrellä mitat levylle. Nokassa on huomioitu n. 2 asteen alasveto moottorille. Rakennusmateriaalina on vanha tuttu 5mm kapalevy.

Siipi
Siiven etuosan katkoviivat merkkaavat taittoviiltojen kohtia. Siiven takaosan katkoviiva on kohta johon etuosan reuna tulee liimauksessa.

Sivulevyt
Rungon sivulevyt. Etupäässä on huomioitu n. 2 asteen moottorin veto vasemmalle.


Siiven sivuprofiili ylhäällä siiven kärjestä ja alhaalta siiven keskikohdasta. Korkeusperäsimen alapuolella on rungon molemmille puolille tulevat vahvikepalat.

Rakennus


Rakennus alkaa, yllätys yllätys, mitoituksien piirtämisellä kapalevyyn ja palojen leikkaamisella. Teräsviivoitin ja terävä veitsi ovat tässä ehdottomia työkaluja.


Palat valmiiksi leikattuina.


Ohjauspintojen saranoiden tekeminen alkaa 45 asteen kulmaisen palasen leikkaamisella. Siiven ohjauspinnat kannattaa leikata irti ja tehdä viisteet ennen siiven kokoamista.


Valmiiksi viilletty reuna.



Ohjainpinnat teippasin paikalleen valkoisella ilmastointiteipillä.



Ja sama alapuolelta.


Valmistelin piirrustuksissa siiven yläosaksi nimen osan taittokohdan viiltämällä kapalevyn pinnan rikki ja painamalla veitsen perällä leikkaussaumaan uran. Uran ansiosta levy taittuu nätimmin.


Valmiiksi uritettu siipi.


Taitoin ensin siiven yläosan ns. alulle ja liimasin alaosan kiinni. Liimana on Bilteman kosteudenkestävää rakennusliimaa.


Kun ensimmäinen liimaus oli kuivahtanut n. 20min taitoin yläosan siiven päälle. Tässä liimauksessa hyvänä apuna toimivat käsipainot, sekä kuvaushommista tutuksi tulleet hiekkasäkit.


Valmis siipi. Kuvassa näkyy myös korokepala jonka avulla siipi istuu suorassa runkoon nähden.


Aloitin rungon rakentamisen liimaamalla sivulevyt paikalleen. Laitoin levyt aluksi kiinni muutamalla tipalla pikaliimaa jolloin levyt oli helppo saada oikeille paikoilleen ja runko suoraksi. Varsinaisen liimauksen tein jälleen Bilteman liimalla. Moottoripukin kasasin balsavanerista, joka osoittautui lopulta liian heikoksi kiinnitysalustaksi ja lopulta liimasin balsavanerin päälle kerroksen lennokkivaneria. 



Valmis perä.

Seuraavissa vaiheissa maalauksesta ja elektroniikasta kuvat kertonevat enemmän kuin tuhat sanaa. Ainoa osa, joka ei selviä kuvista on moottori, joka on oikeastaan mysteeri vielä minullekin. Uusi moottori odottaa koelentoa, joten päivittelen koneen tänne kun tuloksia tulee.

Maalaus







Sähköt







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti